Formula 1 VPN-Suomi

Yleinen

Vanhemmuuden epätasa-arvo

21.05.2015, unbelebt

Nainen menee baariin,löytää mukavan miehen ja viettää hauskan illan tämän kanssa. Kaksikko menee naisen asunnolle ja….no loput voitte arvata. Pian nainen huomaa olevansa raskaana. Soittaa miehelle, joka on jyrkästi lasta vastaan. Tekee selväksi, että jos nainen pitää lapsen, hän saa kasvattaa sen yksin. Naiselle ei tule mieleenkään abortti ja hän kertoo pärjäävänsä lapsen kanssa yksin. Raskaus menee hyvin,nainen valmistautuu äitiyteen ja mies elää omaa elämäänsä, aivan kuten olivat suunnitelleet. 9 kk myöhemmin, kun lapsi syntyy, alkaa taistelu. Nainen pommittaa miestä, elarit on maksettava. Hän vaatii miestä todistamaan isyytensä ja toisin sanoen pakottaa miehen elämäntilanteeseen, johon hän ei halua eikä ole valmis.

 

Tämä juttu on tosi, lähipiirissä tapahtunut. Nainen poisti minut facesta, kun kerroin naisen toimineen idioottimaisesti ja puolustin miestä. Ja näitä tarinoitahan riittää. Tämä(kin) aihe saa meikäläisen raivonpartaalle.

Isien oikeudet ovat surkeat. Naiset tiedostavat vanhemmuudessa usein, kuinka valtaansa voi käyttää. Miehillä harvoin on mitään jakoa, ellei taustalla ole painavaa syytä. Äidin ääni on se painavin.

On ihmisoikeuksia loukkaavaa, että pakotetaan johonkin mihin toinen ei halua. Kun ihminen ei ole valmis vastuuseen eikä halua lasta,mutta toinen on erimieltä. Elämäsi muutetaan väkisin. Joudut maksamaan tukia lapsesta jota et halua. Kyllä itseänikin vituttaisi.

Toinen vastakkainen esimerkki on taas se, miten isä ei saa olla lapselle toinen vanhempi vaikka haluaisi. Erossa nainen päättää alkaa marttyyriksi, hakee yksinhuoltajuutta ja vaatii lapset itselleen. Tällaisia tapauksia on PALJON.

Kerran luin vastauksia joihin äidit olivat vastanneet. Kysymys kuului:”jos eroaisitte miehenne kanssa,kummalle lapset menisivät?” Ihmiset oikeasti vastasivat siellä, että ”ukko pihalle ja talo jäisi minulle ja lapsille”. Noinko suoraviivaista meininkiä? Noh, lain edessä se on aika helppoa naisille, kun tietää mistä narusta vetää…

Kuten moni tietää, oma lapseni jäi erossa isälleen. Olisin voinut alkaa kusipääksi, hakea yksinhuoltajuutta. Vedoten isän menneisyyteen ja hymyillä vain kertoen, että kyllä minä pärjään yksin lapsen kanssa. En tehnyt niin, miksi en? Koska joku raja on minunkin kusipäisyydellä. En ikinä olisi voinut riistää lapselta isää, tai vaatia että hän näkee vain kahden viikom välein lastaan, koska tiesin että se olisi ollut kova pala.

Isyydentunnustaminen oli aika naurettava homma. Siellä kysyttiin minulta kuka on lapsen isä ja se oli mustaavalkoisella. Aivan siis vain oma sanani riitti asiaan. Olisin voinut ottaa kenet tahansa isyydentunnustamiseen.

Tää kirjoitus tulee olemaan todella sekava, ihan siksi että aihe saa mut niin raivoihin etten pysty pukee asioita kunnolla sanoiksi. Mua surettaa,vituttaa,ärsyttää jokaisen miehen puolesta joka joutuu kokemaan vääryyttä tämän asian suhteen. Oli se sitten mies, joka ei halua olla isä vaan hänet pakotetaan siihen tai isä, joka haluaisi olla lastensa elämässä mutta ei pysty. Tässä muutama kysymys ja vastaus. Näin hieno on lakimme:

Entinen avovaimoni, joka oli raskaana, muutti pois ja meni naimisiin toisen miehen kanssa. Minulla ei kuulemma ole mitään oikeuksia lapseen, vaikka olen biologinen isä?

Jos raskaana oleva nainen menee naimisiin toisen miehen kanssa ennen lapsen syntymää, on hänen aviomiehensä lapsen isä. Biologinen isä ei voi saada isyyttään vahvistetuksi, elleivät lapsen äiti ja tämän aviomies hyväksy isyyden tunnustamista, jolloin aviomiehen isyys kumoutuu.

Aviomiehen isyyden kumoamista koskevaa kannetta voivat ajaa vain lapsen äiti, aviomies tai lapsi. Lapsen biologisella isällä ei ole kanneoikeutta.

Epäilen olevani ex-tyttöystäväni lapsen isä, miten voin selvittää asian?

Mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, voi käynnistää isyyden selvittämisen tunnustamalla isyytensä. Mies ei voi kuitenkaan pyytää dna-tutkimusta eikä lastenvalvojalla ole muutenkaan oikeutta selvittää asiaa ilman äidin myötävaikutusta. Jos mies on tunnustanut isyytensä, mutta lapsen äiti kiistää isyyden tai ei ole antanut vastausta, maistraatti ei yleensä hyväksy tunnustamista eikä näin ollen vahvista isyyttä. Maistraatin kielteisen päätöksen jälkeen mies voi jatkaa asian selvittämistä oikeusteitse nostamalla määräajassa isyyden vahvistamista koskevan kanteen käräjäoikeudessa.

Sanat eivät riitä. Järjetöntä. Toivon muutosta!!! Tasa-arvossa ovat kumpikin vanhempi Ja loputkin Matti Myöhäiset voivat ottaa sen pään perseestään ja lopettaa ihmettelemisen,miksi lapsi on isällään eikä äidillään. Nykyään vastaan; Miksi ei olisi???

, , , , ,


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *